hämärä (lubricán)

Aamu- tai iltahämärä. Yksi mahdollinen etymologinen alkuperä on latinan sana lubricus, joka voidaan kääntää liukkaaksi. Tässä tapauksessa se kuvastaa kyseisen vuorokaudenajan katoavaa luonnetta, joka livahtaa nopeasti sormien välistä (kuvaannollisesti sanottuna, tietenkin). Yhteyttä sanaan lúgubre (synkkä) ei myöskään voida sulkea pois, ottaen huomioon päivän ja yön vaihtumista luonnehtiva synkkä ja alakuloinen tunnelma. Kolmas mahdollisuus on, että se on peräisin latinan sanoista lupus (susi) ja canis (koira), sillä tuona himmeän valon aikana koirat haukkuvat ja sudet ulvovat. Valoa ei myöskään ole riittävästi siihen, että paimenet voisivat selvästi erottaa ne toisistaan.