jäätiköityminen

40000–100000 vuoden pituinen ajanjakso, jonka aikana napajäätiköiden jää- ja lumimassat laajenevat kohti alempia leveysasteita ja peittävät huomattavan suuren osan maapallon pinnasta. Se vastaa glasiaalikautta tai jääkautta, vaikkakin eri kylmien kausien (jääkausi) tunnistamiseen käytetyssä nimistössä esiintyy huomattavaa sekaannusta. Kvartäärikaudella - geologisella kaudella, joka alkoi 2,59 miljoonaa vuotta sitten - jääkaudet ja interglasiaalikaudet ovat vuorotelleet, ja viimeistä niistä elämme parhaillaan. Jääkauden alkaminen johtuu tiettyjen astronomisten tekijöiden yhdistelmästä, jotka liittyvät maapallon eräiden ratamuuttujien (radan epäkeskisyys, akselin kallistuskulma, päiväntasausten prekessio) syklisiin muutoksiin, sekä auringon aktiivisuudesta, minkä vuoksi on olemassa jaksoja, jolloin maapallo saa auringosta vähemmän energiaa, mikä johtaa jäähtymiseen. Serbialainen geofyysikko, matemaatikko ja insinööri Milutin Milanković (1879–1958) esitti menestyksekkään teorian, joka selittää kvartäärikauden jääkaudet näiden ratamuutosten avulla ja jotka tunnetaan hänen kunniakseen Milankovićin sykleinä.