troposfääri

Ilmakehän alin kerros, joka ulottuu Maan pinnasta – johon se on kosketuksissa – tropopaussiin asti, joka sijaitsee keskileveysasteilla noin 11 kilometrin korkeudessa, vaikka sen paksuus vaihtelee sääolosuhteiden ja leveysasteen mukaan. Sen sisällä lämpötila laskee melko tasaisesti korkeuden myötä, noin 6,5 °C/km (teoreettinen arvo standardi-ilmakehälle), vaikka joillakin osuuksilla esiintyy inversioita, joissa tämä käyttäytyminen kääntyy päinvastaiseksi. Troposfääri sisältää noin 80 % ilmakehän kokonaismassasta ja 99 % kaikesta vesihöyrystä. Ilmanpaine, kuten lämpötilakin, laskee noustaessa sen läpi, ja se tapahtuu lisäksi hyvin nopeasti (eksponentiaalinen lasku). Noin 5 kilometrin korkeudessa paine on suunnilleen puolet merenpinnan tason paineesta. Siitä ylöspäin hapen niukkuus vaikeuttaa hengittämistä. Suurin osa sääilmiöistä tapahtuu troposfäärissä (sade, myrskyt, rintamat, syklonit...), ja ilman pystysuuntaiset liikkeet liittyvät pääasiassa konvektioon (maanpinnan lämpenemiseen) ja orografiseen pakotteeseen. Ilman levottomuus, sen jatkuva liike, on yksi tämän kerroksen tärkeimmistä tunnusmerkeistä, jonka nimen ehdotti vuonna 1909 ranskalainen meteorologi Léon P. Teisserenc de Bort (1855-1913) juuri viitaten sen muuttuvaan luonteeseen. Sana "troposfääri" syntyi kreikan sanojen τροπος (tropos), joka tarkoittaa kääntymistä, ja σϕαιρα (sphaira), pallo, yhdistelmästä.