lämpökehä

Ilmakehän kerros, joka sijaitsee mesosfäärin ja eksosfäärin välissä. Se on neljäs alhaalta lukien niistä viidestä kerroksesta, joihin ilmakehä jaetaan sen pystysuuntaisen lämpörakenteen perusteella. Se ulottuu noin 80 kilometristä noin 500–600 kilometrin korkeuteen, vaikka sen paksuus vaihtelee ja on toisinaan suurempi (lämpötauko eli termopaussi). Tässä kerroksessa ilman tiheys on hyvin pieni, ja se on voimakkaasti ionisoitunut auringosta tulevan ultraviolettisäteilyn, gammasäteilyn ja röntgensäteilyn vaikutuksesta, sillä nämä läpäisevät kerroksen lähes vaimenematta. Kerroksen nimi viittaa lämpöön (etuliite "termo-" tulee muinaiskreikan sanasta θερμός [ thermos ], joka tarkoittaa kuumaa), sillä lämpötila nousee koko kerroksen läpi korkeuden mukana ja saavuttaa yläosassaan hyvin korkeita arvoja, luokkaa 1000–1500 °C. Päivällä, kun auringonsäteily läpäisee kerroksen, sen muodostava harventunut kaasu voi saavuttaa huomattavasti korkeampia lämpötilahuippuja, jopa 2500 °C, vaikka mikään siellä sijaitseva kohde - kuten esimerkiksi kansainvälinen avaruusasema - ei lämpene kosketuksesta, sillä molekyylitiheys on niin pieni, ettei lämmönjohtumista tapahdu.