El Niño

ENSO-ilmastoilmiön negatiivinen vaihe, jonka tärkein ilmenemismuoto on Tyynenmeren itäisen päiväntasaajavyöhykkeen pintavesien poikkeuksellinen lämpeneminen, joka toistuu syklisesti mutta epäsäännöllisesti 3–8 vuoden välein. El Niñon alkaminen muuttaa sekä meteorologisia että valtamerten kiertokulun malleja Tyynenmeren altaan molemmin puolin, ja siihen liittyy merkittäviä poikkeamia meri- ja ilmavirtauksissa. Sen vaikutus havaitaan myös muilla, kauempana sijaitsevilla maa-alueilla useiden hyvin vakiintuneiden kaukoyhteyksien kautta. El Niño ilmaistaan siis espanjaksi kansainvälisessä meteorologisessa sanastossa. Se viittaa Jeesus-lapseen (Niño Jesús eli Niño Dios) - kristillisen joulun tärkeimpään hahmoon -, sillä Pohjois-Perussa sijaitsevan Paitan sataman vanhat kalastajat alkoivat kutsua tällä nimellä Ecuadorista, Guayaquilin lahdelta tulevaa merivirtaa, joka saapui vuoden loppupuolella - joulun tienoilla - ja lämmitti merivettä, mikä vähensi rajusti saaliita. He joutuivat tuolloin jäämään kotiin, kykenemättä kalastamaan useisiin kuukausiin. Lisäksi koko tuon ajan satoi hyvin voimakkaasti. Tilanteen palautuminen normaaliksi tapahtui vasta, kun kylmän, ravinnerikkaan veden nousu alkoi jälleen esiintyä, minkä ansiosta Perun rannikolle ilmestyi suuria kalaparvia.