pilvi

Hydrometeori, joka koostuu näkyvästä pienten nestemäisten vesipisaroiden, jääkiteiden tai molempien samanaikaisesta massasta, joka leijuu ilmakehässä, tavallisesti tietyllä korkeudella maanpinnan yläpuolella, vaikka se voi olla myös kosketuksissa siihen. Pilvi voi sisältää myös suurempia vesi- tai jääpartikkeleita - jotka muodostavat itsessään muita hydrometeoreja, kuten sadetta, lunta tai rakeita -, sekä ei-vesipitoisia nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia, jotka voivat olla peräisin savusta, pölystä tai teollisuuskaasuista. Pilven ilmestyminen taivaalle on seurausta nestemäisen veden tai jään muodostumisesta ilmassa olevan vesihöyryn tiivistymisen tai sublimaation seurauksena. Pilvillä on hyvin vaihtelevia muotoja ja kokoja, ja ne voivat esiintyä laajalla väriskaalalla (eivät ainoastaan valkoisina, joina niitä yleisesti pidetään), riippuen niiden koostumuksesta, vuorokaudenajasta ja tarkkailijan sijainnista. Niiden virallinen (latinankielinen) nimistö ja luokittelu noudattavat WMO:n kansainvälisen pilviatlaksen vahvistamia kriteerejä. Suurin osa pilvistä sijaitsee troposfäärissä, joka on perinteisesti jaettu kolmeen kerrokseen (ylä-, keski- ja alapilvet), joista kussakin esiintyy vain tiettyjä pilvisukuja, vaikka jotkin niistä voivat ulottua useammalle tasolle samanaikaisesti. Näiden kerrosten rajat eivät ole kiinteitä, sillä ne vaihtelevat leveysasteen ja myös vuodenajan mukaan.