jää

Vesi kiinteässä olomuodossa. Luonnossa esiintyy kymmenen erilaista jäätyyppiä, joilla on erilaiset kiderakenteet paine- ja lämpötilaolosuhteista riippuen. Se jää, jonka tunnemme ja joka on runsain Maapallolla, on Ih, joka kiteytyy heksagonaalisessa järjestelmässä ja tunnetaan tavallisena jäänä, vaikka kutsummekin sitä yksinkertaisesti jääksi. Se voi muodostua sekä nestemäisen veden jäätymisestä että ilmakehässä olevan vesihöyryn sublimoitumisesta. Sillä on ääretön kirjo muotoja ja rakenteita. Puhdas jää - jonka sisään ei ole jäänyt ilmaa - on läpinäkyvää. Useimpien jäämuotojen valkoinen väri johtuu niiden sisältämästä ilmasta. Lumen valkoisuus - joka koostuu jääkiteiden kasaumista - johtuu sen pörröisyydestä. Jää voi näyttäytyä myös voimakkaan sinisenä, mikä tapahtuu, kun se on erityisen tiivistä mutta sisältää silti ilmaa; tämä seikka aiheuttaa siihen osuvan valon sironnan samalla tavalla kuin taivaalla tapahtuu (Rayleigh'n sironta). Tätä silmiinpistävää sinertävää sävyä havaitaan esimerkiksi jäätiköiden syvissä railoissa ja joissakin jäävuorissa. Puhdas vesi jäätyy 0 °C:ssa merenpinnan tasolla normaaleissa paineolosuhteissa (P = 1013 hPa). Näin syntyneen jään tiheys on 0,9168 g/cm³, mikä on alhaisempi arvo kuin nestemäisellä vedellä (1 g/cm³). Tämä ominaisuus selittää sen, miksi jää kelluu vedessä.