vuoristotauti

Korkeilla vuorilla tunnettu epämukavuus, jonka aiheuttaa hapenpuute ilman asteittaisen harvenemisen vuoksi korkeuden kasvaessa. Tämän häiriön pääoire on hengenahdistuksen tunne ja sykkeen nousu, joihin voi liittyä pahoinvointia, oksentelua ja voimakasta päänsärkyä. Vuoritauti voi johtaa vakavaan terveysongelmaan - kuten keuhkoödeemaan - jos suuriin korkeuksiin noustaan nopeasti ilman riittävää sopeutumisaikaa. Se alkaa ilmetä yli 2500 metrin korkeudessa, vaikka useimmat ihmiset sopeutuvat helposti hapenpuutteeseen aina 3000 metriin asti. Siitä ylöspäin aineenvaihdunta alkaa näyttää hapenpuutteen vaikutuksia, mikä edellyttää riittävää sopeutumisaikaa, jotta nousua voidaan jatkaa. Vuoritautia kutsutaan myös korkeussairaudeksi sekä lääketieteellisessä kielenkäytössä lyhenteellä AMS (acute mountain sickness).