salama

Ilmakehän sähköisen luonteen tärkein ilmenemismuoto. Sähkömeteori, joka koostuu voimakkaasta sähköpurkauksesta, jonka lähtö- ja päätepiste voivat olla ukkospilvi ja maanpinta (pilvi–maa-salama), kaksi ukkospilveä (pilvi–pilvi-salama), ukkospilvi ja selkeän taivaan alue (pilvi–ilma-salama), tai kaksi aluetta kumulonimbuksen sisällä (pilven sisäinen salama). Suurin osa maahan iskevistä salamaniskuista kuljettaa negatiivista varausta, joka on peräisin pääosin kumulonimbuksen alaosasta, jonne varaus pyrkii kertymään. Salama, joka tunnetaan myös nimillä centella tai centellón, kulkee ilmassa tavallisesti mutkittelevaa reittiä ja siinä on lukuisia haaroja, joista suurin osa lähtee kanavasta, jota pitkin pääpurkaus kulkee. Salama kulkee alueiden läpi, joissa ilma on voimakkaimmin ionisoitunut ja joissa sähkövastus on pienin. Se kuljettaa mukanaan kahta sähköistä meteoria: valonvälähdyksen (näkyvä hohde) ja jylinän (ääni). On yleistä samaistaa salama välähdykseen ja pitää niitä toistensa synonyymeinä.

Liittyvät termit: Polveileva salama, ukkosenjohdatin, salamointi

Tunnetaan myös nimellä: sähköpurkaus