ilmasto

Tietyn paikan keskimääräisten ilmakehän olosuhteiden kokonaisuus vähintään 30 vuoden ajanjaksolta, Maailman ilmatieteen järjestön suositusten mukaisesti. Sitä kuvataan erilaisilla tilastollisilla arvoilla, kuten kyseisen paikan meteorologisten muuttujien keskiarvolla, varianssilla tai ääriarvojen esiintymistodennäköisyydellä. Sen etymologinen alkuperä on kreikan sanassa κλίμα (klíma), joka tarkoittaa kaltevuutta tai kallistumaa. Antiikin kreikkalaiset maantieteilijät ja tähtitieteilijät käyttivät tätä nimitystä kustakin leveyspiirien rajaamasta maapallon vyöhykkeestä, sillä he katsoivat ilmaston määräytyvän kyseisen alueen horisonttiviivan kallistumasta suhteessa Maan pyörimisakseliin. Tämä käsite kehittyi nykyiseksi käsitteeksi, jossa otetaan huomioon meteorologinen vaihtelevuus. Maantieteen tieteenalalle ilmasto on sitä, mitä ihmiset havaitsevat ja kokevat tietyllä alueella riittävän pitkän vuosisarjan aikana. On huomattava, että ilmasto eroaa säästä, vaikka niitä on hyvin yleistä pitää synonyymeinä. Sää on välitöntä, sitä mitä ilmakehässä tapahtuu tietyllä hetkellä, kun taas ilmastoa on tarkasteltava kuin elokuvaa, joka esittää paikassa mainittujen 30 vuoden aikana tapahtuneiden ilmakehän tilojen peräkkäisyyden. Tuossa pitkässä elokuvassa sää vastaisi kutakin yksittäistä kuvaruutua. Nykyään on kasvava taipumus laajentaa ilmaston käsitettä puhtaasti ilmakehään liittyvän alueen ulkopuolelle, jolloin siitä tulee koko ilmastojärjestelmän tilan tilastollinen kuvaus.