Coriolisilmiö

Pyörivässä vertailukehyksessä tämä on vaikutus, jonka itse pyöriminen aiheuttaa mihin tahansa liikkuvaan kappaleeseen. Se on nimetty ranskalaisen insinöörin ja matemaatikon Gaspard-Gustave de Coriolisin (1792-1843) mukaan, joka kuvasi sen ensimmäisenä matemaattisesti vuonna 1835 julkaistussa tutkimuksessa. Maapallolla Coriolisilmiö taipuu kääntämään sen pinnalla liikkuvien kappaleiden reittiä, samoin kuin itse geofysikaalisten nesteiden, sekä veden että ilman, reittiä. Tämä kääntyminen tapahtuu pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. Kaikki ilmakehässä liikkuva ilmamäärä on alttiina tälle vaikutukselle, joka synnyttää siihen fiktiivisen eli näennäisen voiman, joka lisääntyy ilmaan vaikuttaviin voimiin, kuten vaakasuuntaisen painegradientin, kitkan tai keskipakoisvoiman aiheuttamiin voimiin, joista viimeksi mainittu tulee mukaan vain silloin, kun reitit ovat ympyränmuotoisia.