dana

Sana, joka on yhä enemmän vakiintunut meteorologiseen kieleen ja jota käytetään vaihtelevasti joko pienillä tai isoilla kirjaimilla (DANA), vaikka jälkimmäinen muoto -jolla termiä alettiin alun perin käyttää- korvautuu vähitellen edellisellä, kuten tässä kohdassa esitetään. Se on lyhenne ilmauksesta 'ylätason eristäytynyt matalapaine' (espanjaksi 'depresión aislada en niveles altos'); ilmaus, jota entisen kansallisen meteorologian instituutin (INM) -nykyisin AEMET- meteorologit alkoivat käyttää 1980-luvun puolivälissä torjuakseen ilmauksen 'kylmä pisara' jo tuolloin liiallista käyttöä. Tällä jälkimmäisellä tavalla väestö alkoi tunnistaa, erityisesti Välimeren alueella, minkä tahansa alueen rankkasadejakson, riippumatta siitä, oliko kyseessä dana vai ei. Rankkasateen esiintyminen ei edellytä, että yleisestä virtauksesta irronnut kylmän ilman tasku ylhäällä on olemassa, eikä sen esiintyminen myöskään takaa rankkasadetta kaikissa tapauksissa. Termi dana valittiin kunnioittamaan meteorologi Francisco García Danan (1924–1984) muistoa; hän toimi INM:n ennustuskeskuksen johtajana vuodesta 1979 vuoteen 1984, jolloin hän kuoli. Dana on ylhäällä sijaitseva eristäytynyt matalapainejärjestelmä, joka näkyy 300 ja 500 hPa:n isobaarisilla tasoilla mutta ei pinnalla. Koska se on irronnut yleisestä länsivirtauksesta, se kehittyy itsenäisesti omalla elinkaarellaan. Danat ovat yleensä melko paikallaan pysyviä, ja joskus ne liikkuvat retrogradisesti eli tyypillisten matalapainejärjestelmien liikesuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.